Kaksi viikkoa harjoittelusta on takana. Psykiatrinen sairaalakoulu on harjoitteluympäristönä ajoittain hyvin haastava, mutta myös palkitseva. Koulun oppilailla on kaikilla vähintään yksi mielenterveyden häiriö diagnosoituna, ja useimmat heistä ovat myös potilaina nuorisopsykiatrian osastoilla. Syitä ja diagnooseja on monia, mutta kaikilla on oma syynsä koululla olemiseen. Koulu edustaa heille pääsääntöisesti normaaliutta, osalle välttämätöntä pakkoa, mutta kuitenkin on olennainen osa “normaalia” elämää.
Pari viikkoa noita nuoria katselleena en voi kuin todeta, että ehkä meistä yhden jos toisenkin sietäisi käydä psykiatrisessa osastohoidossa jossain elämänsä vaiheessa. Harjoittelun kanssa yhtä aikaa olen tehnyt rippikoulutöitä, enkä kyllä aina pysty erottamaan, kumman ryhmän kanssa ollaan tekemisissä. Etukäteen voisi ajatella, että mielenterveyden häiriöön hoitoa saavien ryhmä olisi jotenkin vaikea, “haastava” ja vaikka mitä. Tosin yhtä lailla sitä on lähes mikä tahansa ryhmä yläasteikäisiä. Jos otetaan vaikka parikymmentä 15-vuotiasta, kuten rippikoulussa, ei varmasti löydetä koherrentisti hyvin käyttäytyviä ja innokaita nuoria, vaan täysin eri tavoin eri asioihin suhtautuvia murrosikäisiä. Sama ilmiö toistuu sairaalakoulussakin. Tämä on ollut minulle eräs suurimmista opeista harjoittelun puitteissa tähän saakka.
Olen antanut itselleni luvan käyttää ainakin jonkun verran aikaa tämän harjoittelun puitteissa sen miettimiseen, olenko valmis ja halukas työskentelemään jossain vaiheessa mielenterveystyössä. Vielä en osaa siihen sanoa juuta tai jaata. Sen kuitenkin tiedän, että mielenterveyden häiriöistä kärsiviin lapsiin, nuoriin ja aikuisiin tulen aivan varmasti törmäämään, tein sitten töitä millä kentällä tahansa. Tuota ajatellen on tämä harjoittelu liki parasta mahdollista harjoittelua. Erityisesti rippikoulutyötä silmällä pitäen on myös “erilaisten oppijoiden” kanssa työskentely varmasti palkitsevaa myös jatkossa. Yli puolilla koulun oppilaista on erityisopetuspäätös, ja muutkin ovat varmasti jollain tasolla erityisen tuen tarpeessa oppimisessaan.
